On olemassa sanoja, jotka tipahtavat keskusteluun kuin vahingossa pudonnut huulikiilto kaverin eteisen matolle: vähän kiiltävä, vähän tahmea, ja yhtäkkiä kaikki katsovat sitä. “Seuraa kolmen kimppaan.” Siinä on jotain hurmaavaa ja vähän röyhkeää, eikö. Kuin kutsu, joka kuulostaa kevyeltä, mutta jonka sisällä on kokonainen pieni universumi: katseita, rajoja, naurua, mustasukkaisuuden nykäisy vatsassa, ja se tunne että “nyt tapahtuu jotain”. Ja silti, vaikka aiheessa on sähköä, se ei ole pelkkää pornoa tai provosointia. Se voi olla intiimiä, ystävällistä, jopa hempeää. Tai sitten se voi olla… no, sotkuista. Ihanan sotkuista, jos sen haluaa niin ajatella.
Löydä kolmen kimppa
Xperience United
Seksuaalisesti avoimien sinkkujen, parien ja yritysten sosiaalinen yhteisö. Löydät täältä mm. muita pareja, sinkkuja ja seksibileitä ja seksimiittejä!
Puhutaan ensin siitä, mitä “seuraa kolmen kimppaan” useimmiten tarkoittaa, ilman että yritän teeskennellä olevani neutraali robotti. Yleensä se on joko: sinä haluat mukaan kahden ihmisen tilanteeseen, tai sinä ja kumppani etsitte kolmatta, tai kolme kaveria päätyy tutkimaan samaa kipinää yhtä aikaa. Ja sitten on se neljäs vaihtoehto, se hiljainen, jota harvemmin sanotaan ääneen: joskus se on vain fantasia, leikki sanoilla, tapa kokeilla omassa päässä että miltä tuntuisi olla… haluttu, kahteen suuntaan, tai kolmessa suunnassa, melkein liikaa.
Mutta koska sinä et lukenut tätä saadaksesi luennon, vaan koska aihe kutkuttaa, mennään lähemmäs. Ei liian lähelle, ellet pyydä.
Miksi kolmikko vetää puoleensa?
Kolmen kimppa ei ole vain “yksi lisää”. Se muuttaa dynamiikan, eikä sitä voi täysin hallita, vaikka tekisi kuinka hyvät säännöt. Se on juuri se juttu. Kahdessa on peili: minä ja sinä. Kolmessa tulee prisma. Valo hajoaa väreiksi, ja jokainen väri osuu eri kohtaan. Saatat huomata itsessäsi puolia, joita et tiennyt olevan olemassa; yhtä aikaa itsevarmuutta ja pientä epävarmuutta, joka väittää ettei se ole epävarmuutta vaan “järkeä”. Ja hetkessä voi olla hurmaavaa se, että huomio vaihtaa omistajaa, liikkuu, palaa, karkaa taas.
Moni kuvittelee, että kolmikko on automaattisesti “rankempaa” tai jotenkin kokeneiden juttu. Ei. Kokemus auttaa, toki. Mutta oikeastaan se vaatii kahta asiaa, jotka eivät aina tule kokemuksen mukana: rehellisyyttä ja kykyä sanoa “ei” ilman että tekee siitä tragediaa. Ja siinä on myös sitä viehättävää jännitystä, että olet yhtä aikaa turvallisessa porukassa ja vähän rajalla. Rajat ovat… no, kuumia.
Ja jos ollaan aivan rehellisiä, kolmikko houkuttaa myös siksi, että se on sallittu tapa olla ahne. Huomio, kosketus, katse, se että joku haluaa sinua samaan aikaan kun sinä haluat heitä. Se kuulostaa siltä, että joku napsauttaisi valot kirkkaammalle, mutta vain makuuhuoneessa.
Ennen kuin lähdet kolmen kimppaan
Tämä on se kohta, jossa moni hyppää yli, koska se ei ole seksikäs vaihe. Mutta kuule, se on seksikäs, kun sen tekee oikein. Kysymys kuuluu: haluatko sinä kolmen kimpassa ennen kaikkea uutta kokemusta, vai haluatko tunnetta, että sinut valitaan, vai haluatko kokeilla valtasuhteita, vai haluatko jakaa jonkun sinulle tärkeän ihmisen muiden kanssa, mutta turvallisesti. Nämä ovat eri asioita. Ne näyttävät kuvissa samalta, mutta tuntuvat kehossa eri tavalla.
Jos et tiedä vastausta, sekin on vastaus. Silloin kannattaa tehdä se “pehmeä aloitus”, eli puhua, flirttailla, sopia että mitään ei ole pakko tapahtua. Voi olla ihan uskomattoman kiihottavaa sanoa ääneen: “Katsotaan mitä tuntuu hyvältä, ja jos ei tunnu, lopetetaan.” Se muuttaa koko tilanteen sävyn. Se tekee siitä leikin, ei koetta.
Ja sitten se pieni keskeneräinen ajatus, jonka jätän tähän roikkumaan, koska se kuuluu tähän aiheeseen: joskus halu kolmen kimppaan on oikeastaan halu tulla nähdyksi. Ei vain halutuksi. Nähdyksi.
Suostumus pitää olla aktiivista
Kolmen kimpassa suostumus ei ole yksittäinen lappu, joka allekirjoitetaan. Se on jatkuva, liikkuva asia, joka elää tilanteen mukana. Yksi nauru voi olla “kyllä”. Yksi jäykistyminen voi olla “ei”. Yksi katse voi olla “odota”. Ja koska ihmisiä on kolme, signaaleja on enemmän. Siksi kommunikaatio voi olla sekä helpompaa että vaikeampaa: aina löytyy joku, joka tulkitsee väärin, jos kukaan ei sano mitään selvästi.
Minusta paras tapa pitää tilanne kuumana ja turvallisena on tehdä puheesta osa flirttiä. Ei kuulustelua. Ei “nyt käydään läpi sopimus”, vaan “kerro mulle, mitä sä haluat just nyt” ja “näytä kädellä, jos haluat hitaammin” ja “mulle on okei, jos sä vaan katsot”. Näissä lauseissa on valtaa, mutta pehmeää valtaa. Sellaista, joka tekee tilaa.
Ja jos yksi teistä sanoo stop, se on stop. Ei neuvottelua. Ei silmien pyörittelyä. Ei “mutta kun me ollaan jo aloitettu”. Se on ehkä tärkein sääntö, ja samalla se on se, joka tekee kaikesta mahdollisesta.
Kolmikon dynamiikka
Tässä tulee se asia, josta harva puhuu tarpeeksi: kolmessa syntyy helposti kaksi vastaan yksi -tunne, vaikka kukaan ei tarkoittaisi sitä. Ja se voi olla pieni, ohimenevä. Tai se voi olla iso, kylmä. Siksi kannattaa sopia etukäteen, että ketään ei jätetä “ulko-ovelle” tilanteen sisällä. Se ei tarkoita, että kaikkien pitää tehdä kaikkea koko ajan. Se tarkoittaa vain, että huomiota jaetaan tietoisesti. Että joku muistaa koskettaa olkapäätä, kysyä “ootko mukana”, antaa suudelman myös sille, joka on hetken sivussa.
Jos olet se kolmas, se kutsuttu, sinun kannattaa myös tietää, mihin olet tulossa. Onko pariskunnalla “ensisijainen” side, jota he suojelevat, vai onko tämä oikeasti avoin leikki, jossa kaikki ovat samalla viivalla. Molemmat voivat olla täysin ok. Mutta niiden sekoittaminen on se resepti, jolla syntyy kyyneleitä keittiössä aamuyöllä ja viestiketjuja, joita kukaan ei halua enää lukea.
Ja jos olet osa paria, joka “etsii seuraa”, niin… älä etsi ihmistä kuin tuotetta. Kolmas ei ole mauste, jonka voi ripotella ja siivota pois. Hän on ihminen, jolla on hermosto, historia, odotukset, ja joskus myös herkkä kohta juuri siinä, missä sinä et osaa arvata.
Käytännön sopimukset
Sopiminen kuulostaa tylsältä, mutta se on oikeasti kuin pohjatyö hyvälle meikille: kun sen tekee hyvin, kaikki näyttää luonnolliselta ja kestää. Tässä muutama asia, joista kannattaa puhua, vaikka vain nopeasti, ennen kuin “seuraatte kolmen kimppaan” ihan oikeasti.
- Mitä on ok tehdä, ja mitä ei. Selkeästi, mutta ei romaanina.
- Turvaseksi: kondomit, suuseksisuoja, testit, rajat.
- Onko suuteleminen kaikkien kesken ok, vai vain tietyissä pareissa.
- Saako kuvata, saako lähettää viestejä jälkeenpäin, kuka saa tietää.
- Mitä tehdään, jos joku tuntee mustasukkaisuutta tai paniikkia kesken kaiken.
Huomaatko, miten näissä kaikissa on oikeastaan sama teema: kontrolli. Ei kontrolli toisen yli, vaan kontrolli omasta turvallisuudesta. Se on kuuma juttu, kun sen tajuaa.
Flirtti ennen tekoja
Jos etsit seuraa kolmen kimppaan, rehellisyys kannattaa paketoida viehättävästi. Ei tarvitse ilmoittaa asiaa kuin työpaikkailmoitus. Voi sanoa sen kevyesti, vähän vinosti, mutta selvästi. “Mua kiinnostaisi joskus kokeilla kolmen kanssa, jos kemiat osuu.” Tai: “Meillä on kumppanin kanssa uteliaisuutta, mutta halutaan että kaikilla on hyvä olla.” Näissä lauseissa on lämpöä. Ne eivät tunnu siltä, että joku yrittää käyttää ketään.
Ja jos sinua pyydetään mukaan, sinulla on lupa kysyä kysymyksiä. Se ei tee sinusta hankalaa, se tekee sinusta viisaan. Kysy, onko kyseessä kertajuttu vai jotain toistuvaa. Kysy, miten he käsittelevät mustasukkaisuutta. Kysy, mitä he toivovat sinulta, ja mitä he eivät halua. Se on seksikästä, kun ihminen tietää mitä tekee, edes vähän. Edes niin paljon, että uskaltaa sanoa: “En tiedä vielä, mutta haluan edetä hitaasti.”
Imperfect transitions, joo, mutta tässä tulee toinen tärkeä juttu: jos joudut suostuttelemaan itseäsi, älä mene. Jos sinua pitää painostaa, älä mene. Kolmen kimppa on parhaimmillaan silloin, kun se tuntuu siltä, että sinä kävelet sisään uteliaisuuden ja halun kanssa, et velvollisuuden.
Pidä kaikki mukana
Kuvitellaan, että olette siinä. Ei tarvitse mennä yksityiskohtiin, mutta fiilis: kolme ihmistä samassa tilassa, ehkä musiikki taustalla, ehkä vain hengitys. Tässä kohtaa moni tekee sen “suoritusvirheen”: kiirehtii. Koska jännittää. Koska haluaa päästä siihen kohtaan, jonka on nähnyt mielessään. Mutta kolmessa nimenomaan alku on se, missä luodaan turvallisuus. Katseet. Naurahtaminen. Sormien hipaisu. Se, että joku sanoo “oot sä ihana” ja tarkoittaa sitä.
Hyvä nyrkkisääntö on: vaihda rytmiä usein. Hitaasti. Nopeammin. Tauko. Vesilasillinen. Pieni kysymys. Sitten takaisin. Se estää tilanteen muuttumasta koneeksi, jossa yksi on koko ajan “se joka tekee” ja joku toinen “se joka odottaa”. Ja jos joku hetki tuntuu kömpelöltä, se ei ole katastrofi. Kömpelyys voi olla hellyttävää. Se voi olla se kohta, jossa nauratte ja jännitys sulaa, ja yhtäkkiä kaikki tuntuu paljon intiimimmältä kuin suunnittelitte.
Jos haluat olla erityisen hyvä tässä, muista yksi asia: huomio on erotiikkaa. Huomio. Se, että näet toisen. Se, että huomaat pienen nykäyksen suupielessä. Se, että kysyt “haluatko sä tätä” kuin se olisi viettelyä, ei testi.
Muista puhua jälkikäteen
Moni kuvittelee, että kun tilanne loppuu, se on ohi. Ei se ole. Kolmen kimppa jättää usein jälkivärähtelyn, ja se värähtely voi olla ihana, kiusallinen, herkkä, tai vähän sekava. Siksi jälkipuinti ei ole “liian vakavaa”. Se on huolenpitoa. Kysy seuraavana päivänä: “Miltä susta tuntuu nyt?” “Mikä oli parasta?” “Oliko jokin, joka tuntui pahalta?” Ja kuuntele vastaus ilman että alat puolustella.
Jos olet pariskunnassa, älä tee sitä virhettä, että käytätte kolmatta vain katalyyttinä omille ongelmillenne. Jos teillä on valmiiksi jännitteitä, kolmikko ei yleensä korjaa niitä, se vain valaisee ne kirkkaammiksi. Voi olla, että se valaistus on hyödyllinen. Mutta se sattuu, jos ette ole valmiita näkemään.
Ja jos olet se kolmas, sinulla on lupa pyytää jälkihoivaa myös. Viesti. Halaus. Selkeys. Että et jää tyhjiöön, miettimään olitko pelkkä väline vai olitko ihminen, jonka kanssa jaettiin jotain oikeaa.
Joskus tunteet tulevat peliin
Tässä kohtaa saan olla vähän flirttaileva ystävä ja sanoa: joskus kolmikko ei ole “vain kolmikko”. Se voi olla portti rehellisempään keskusteluun haluista. Se voi olla tapa oppia omasta mustasukkaisuudesta, ja huomata ettei se tapa sinua, vaikka se nipistää. Se voi olla lempeä kokemus, jossa tunnet olosi hyväksytyksi kahden ihmisen välissä, kuin lämmin peitto, ja sinä ajattelet että “näin tämän olisi pitänyt aina olla”, ja sitten sinä hätkähdät itseäsi, koska et odottanut tuntevasi noin.
Mutta myös: se voi olla vain hauskaa. Kevyttä. Leikkisää. Hetki, joka alkaa flirttinä ja päättyy siihen, että joku sanoo keittiössä “tehdäänkö vielä teetä” ja kaikki ovat vähän punaisia poskista, vähän väsyneitä, ja nauravat sille, miten oudosti ihminen voi olla samaan aikaan rohkea ja arka.
En lupaa, että se menee aina niin. En edes väitä, että se sopii kaikille. Mutta jos se kutsuu sinua, ja jos sinä osaat kuunnella itseäsi, ja jos valitset ihmiset niin että heidän kanssaan voi puhua ilman että häpeää, niin… se voi olla yllättävän kaunista.
Lopuksi
Jos aiot “seurata kolmen kimppaan”, tee se itsellesi, ei muiden odotuksille. Tee se uteliaisuudesta, ei todistellaksesi mitään. Ja pidä kiinni siitä oikeudesta, että voit muuttaa mieltäsi kesken kaiken, vaikka olisit jo ovella, vaikka olisit jo sängyllä, vaikka joku olisi juuri sanonut sinulle jotain, joka tuntui liian hyvältä ollakseen totta.
Koska kaikkein kuumin juttu tässä aiheessa ei ole se, että teitä on kolme. Se on se, että jokainen teistä saa olla kokonainen ihminen, samaan aikaan. Ja jos se toteutuu, edes hetken, siinä on jotain sellaista, mikä jää iholle pitkäksi aikaa. Ja ehkä mielessä roikkumaan, keskeneräisenä, juuri sopivasti.



